Kuhankalastus
Kuhankalastus on noussut valtavaan suosioon niin meri- kuin järvialueillammekin. Saalisvarmuus eteläisen Suomen vesillä on hyvä, mutta edelleen kuha, etenkin kookkaampi, osaa haastaa kalastajan arvaamattomalla käytöksellään.
Kuhankalastusreissut suuntautuvat läntisen Suomenlahden saaristoon ja eteläisen Suomen suurimmille järville. Kuhaa on mahdollista kalastaa läpi koko avovesikauden, mutta merialueella parhaat kuhasesongit asettuvat yleensä alkukesään ja syksyyn. Järvillä kuha on saalisvarma kohdelaji koko kesäkauden ajan.
Kalastamme kuhaa lähes yksinomaan erilaisilla jigikalastusmenetelmillä. Heitto- ja vertikaalijigaus ovat tehokkaita tapoja saada kuha esittelemään sen terävää iskua vieheeseen. Kuha on myös todella maittava ruokapöydän herkku, joten suosittelemme ruokakalan viemistä kotiin!
| 10:00 | Tapaaminen lähtösatamassa. Päivän ohjelman läpikäynti ja varusteiden vaihto. Lähtö merelle oppaan johdolla. |
| 13:00 | Evästauko! Luonnon keskellä välipala maistuu! |
| 17:00 | Paluu lähtösatamaan tai majoituspaikkaan. Saaliin käsittely, mikäli ruokakaloja on otettu matkaan. |
Retken hinta: 1-4 henkilöä 715€ (sisältäen arvonlisäveron). Myös suuremmat ryhmäkoot mahdollisia, pyydä tarjous!
Kesäkaudella on mahdollisuus myös neljän tunnin matkoihin, esimerkiksi illalla. Sisältää samat palvelut ja välineet kuin koko päivän matkalla.
Iltaretken hinta: 1-4 henkilöä 500€ (sisältäen arvonlisäveron).
Hinta sisältää
- oppaan palvelut ja opasveneen vuokrauksen
- kalastusvälineet ja -vieheet
- pelastusliivit
- vaatetuksen ja saappaat
Hintaan ei sisälly kalastonhoitomaksua. Asiakas voi suorittaa kalastonhoitomaksun itse, tai me voimme hoitaa sen lisämaksusta asiakkaan puolesta. Tarjoilemme haluttaessa retkieväät tai keittolounaan. Cateringpalvelun hinta määräytyy eväiden mukaan. Kysy lisätietoja! Lähtösatamia kuhareissulle: Helsinki, Espoo, Kirkkonummi, Sipoo, Inkoo, Tammisaari, Särkisalo, Lohjanjärvi ja Hiidenvesi. Parhaat kuhan pyyntiajankohdat merialueilla ovat 1.5. – 15.6. ja 1.9. – 31.11. Sisävesillä paras kalastusaika alkaa vapusta ja päättyy elokuun loppuun.
- Aikaisempaa kalastuskokemusta ei tarvita.
- Oppaamme ovat ammattitutkinnon suorittaneita kalastusalan ammattilaisia.
- Veneemme ovat vuokravenekatsastettuja, ja oppailla on vuokravenekuljettajan pätevyys.
- Asiakkaamme ovat vakuutettuja kalastusmatkan ajan.
Valikoiva kalastus
Pyrimme vapauttamaan kookkaimmat kuhat jatkamaan sukuaan. Ruokakalat voi halutessaan ottaa mukaan, mutta tehdään se kuitenkin malttia käyttäen!
Uudenmaan maakuntakala kuha (Sander lucioperca) on ahventen heimoon kuuluva makeiden ja murtovesien petokala ja oman heimonsa kookkain laji. Kuha muistuttaakin hieman kookasta ahventa, ainakin nopeasti katsoen. Kuhalla on suuri ja hyvin terävähampainen suu, ahvenen suuta suurempi, ja kaksi erillistä selkäevää, joista etummainen on ahvenen evien tapaan täynnä teräviä piikkejä. Kalan selkä on harmaanvihertävä ja sen kylkien väri vaihtelee sinertävästä hopeanharmaaseen tai kullalta vivahtavaan. Kylkiä koristaa kymmenkunta poikkijuovaa.
Meillä Suomessa kuhaa esiintyy pääasiassa maan etelä- ja keskiosissa. Suomen, ja itse asiassa koko maailman, pohjoisimmat kuhakannat asuttavat Kemijärveä ja Tengeliönjoen järviä Ylitorniolla. Kuha on suhteellisen lämpimien sisävesien vaatelias kala, mutta meillä se elää myös vähäsuolaisessa murtovedessä. Etelän rannikkoalueilla kuhaa esiintyy Suomenlahdessa, Saaristomerellä sekä Ahvenanmaan itäosissa, Pohjanlahdessa sitä tavataan lähinnä suurempien jokien suualueilta. Pohjanlahden rannikolta on lämpimien kesien myötä saatu hyviä kuhasaaliita suunnilleen eteläisen Pohjanmaan korkeudelle asti. Kuha viihtyy rehevämmissä ja tummavetisemmissä järvissä. Suuret, sameavetiset ja hieman rehevöityneet järvet, joissa on alkukesästä nopeasti lämpeneviä kuhan lisääntymiseen soveltuvia alueita, ovat usein osoittautuneet hyviksi kuhavesiksi.
Peto pienestä pitäen
Kuhanpoikaset aloittavat kasvunsa eläinplanktonilla muiden kalojen tapaan, mutta hyvin nopeasti ruokalistalle ilmestyvät erilaiset äyriäiset, vapaanveden selkärangattomat ja lopulta toiset kalat. Jopa tuuman mittaisten kuhien vatsoista on löydetty kalanpoikasia ja vaaksan mittaisten kuhien ruokavalio sisältää jo pääasiassa kalaa. Isompien kuhien ravinto koostuu pelkästään kalasta.
Isommat kuhat saattavat liikkua yksinkin, mutta yleensä kuha saalistaa parvissa, jopa sekaparvissa ahventen kanssa. Pienemmät parvikalat ovat kuhien herkkua. Kuhat eivät syöksähtele saaliinsa kimppuun hauen tapaan. Saalistavat kuhat metsästävät kuin susilauma, ne saattavat seurata ja ajaa saalistaan takaa kilometrikaupalla, kunnes lopulta iskevät hampaansa pakeneviin kaloihin.
Keskiverrolle haavissa käyvälle kuhalle on siinä elämänvaiheessaan ehtinyt kertyä mittaa 30-65 senttiä, ja se painaa 400 grammasta pariin kolmeen kiloon. Hyvissä olosuhteissa kuha saattaa venähtää viisikiloiseksikin, ja kymmenen kilon rajapyykin ylittäneitä kuhia saadaan vuosittain. Suomen kaikkien aikojen suurin kuha, 16,5 kiloa painanut jättiläinen, saatiin vuonna 1967 Piikkiöstä Varsinais-Suomesta. 2000-luvun suomenennätyskuha taas nostettiin nimeämättömästä eteläsuomalaisesta järvestä vuonna 2013. Tämä kuha painoi 14,1 kiloa.
Kuhaa kalastamaan
Takavuosina kuhan viehekalastusta pidettiin vetouistelijoiden lajina, etenkin siksi, että keskikesällä kuha tapaa saalistaa välivedessä, mutta jigikalastusmenetelmien ja -välineiden kehittyminen on tehnyt kuhasta myös heittokalastajien saalislajin. Nykyään kuhan heittojigaus saattaa hyvinkin olla jigikalastajien suosituin kalastusmuoto. Mekin kalastamme kuhaa pääasiassa jigikalastusmenetelmillä, joko heittämällä tai vertikaalijigaustekniikalla.
Oikeilla välineillä ja oikealla tekniikalla kuha on tavoitettavissa koko kauden. Paras kuhan pyyntiaika alkaa toukokuun alkupuolelta ja kestää myöhäiseen syksyyn. Merialueella parhaat sesongit osuvat yleensä alkukesään, toukokuun puolesta välistä kesäkuun loppuun, ja syksyyn, syyskuulta marraskuulle. Saalismäärät alkukesästä ja loppusyksystä voivat olla todella runsaita. Järvillä kuha on saalisvarma kohdelaji koko kesäkauden ajan. Kuha on myös arvostettu ruokakala, jolla on ahvenen tavoin vaalea, erittäin maukas liha.
Lue lisää kuhasta ja kuhan kalastuksesta:
Kuhan jigikalastuksessa syönnöksellä olevia kuhia tavoitellaan ”jigillä”, painolla eli jigipäällä varustetulla yksihaaraisella koukulla, johon pujotetaan useimmiten silikonista valmistettu pehmeä pyrstö. Pyrstö pyrkii mukailemaan jotain kalalle maistuvaa tai muuten sen uteliaisuutta herättävää, kuten maukkaan näköistä pikkukalaa. Jigi heitetään useimmiten pohjaan tai sen tuntumaan, johon se painavana vajoaa hyvin nopeasti, ja kuhan iskuhalut yritetään herätellä erilaisilla kelaus- ja vavankäsittelytekniikoilla.
Kuhaa jigataan myös käyttäen apuna moottoria – me käytämme tähän kalastusveneemme sähköllä toimivaa keulamoottoria. Heittämisen sijaan painavalla jigipäällä varustettu jigi lasketaan suoraan veneen viereltä alas välivedestä tai pohjan tuntumasta kaikuluotaimella havaituille kuhille, joita härnätään pienillä jigin liikkeillä veneen liikkuessa kalojen päällä. Kuhan tärppi näkyy usein kaikuluotaimesta jo ennen sen tuntumista kädessä, ja kalan nousua jigiin on kutkuttavan jännittävää seurata luotaimen näytöltä. Tätä hauskaa ja erittäin tehokasta kalastustekniikkaa kutsutaan pysty- eli vertikaalijigaukseksi.
Elleivät nämä kalastustekniikat ole sinulle entuudestaan tuttuja, kalastusoppaamme opastaa sinut nopeasti alkuun. Kuhan jigikalastus on helppoa ja hauskaa!
Kalastusvälineet
Kalastusoppaamme on varannut käyttöösi asianmukaiset, laadukkaat ja kuhan jigikalastukseen erinomaisesti soveltuvat välineet, mutta voit luonnollisesti kalastaa myös omilla välineilläsi. Suosituksemme kuhan jigikalastusvälineiksi:
Kalastusvälineiden on hyvä olla mahdollisimman kevyet ja tunnokkaat, jotta kuhien varovaisimmatkin tärpit tuntuvat selvästi käteen ja vastaiskut lähtevät napakasti. Jigivavan tulisi olla mahdollisimman kevyt mutta jämäkkä. Vavat ovat useimmiten suhteellisen lyhyitä, yleisimmin käytettyjen vapojen pituus on suunnilleen kuudesta seitsemään ja puoleen jalkaan (180 – 215 cm). Kela valitaan siten että se tasapainottaa vavan, joten useimmiten mahdollisimman pieni ja kevyt kokoluokan 500 tai 1000 kiintokela toimii parhaiten. Kokeneemmat kalastajat käyttävät myös hyrräkeloja. Yhdistelmän painopisteen olisi hyvä olla muutaman sentin verran kelan etupuolella niin, että kun otat vavasta luontevasti kiinni samalla tavoin kuin heittäessäsi, yhdistelmä pysyy suunnilleen tasapainossa etusormesi päällä. Kiintokelan takasalvan olisi hyvä olla täysin takaliikkeetön, kuten useimmissa keloissa nykyään onkin. Kampi ei saa nopeassa tilanteessa lipsua sormista!
Kuhan jigikalastuksessa käytetään yleisesti 0,10 mm – 0,16 mm vahvuista kuitusiimaa. Ihan aloittelevalle suosittelemme paksumman pään siimaa (0,14 – 0,16 mm), joka vähentää tuulisella kelillä puolalle helposti syntyviä siimasotkuja. Mitä syvemmältä kalastetaan, sen ohuempaa siimaa on kasvavan vedenvastuksen vuoksi tapana käyttää. Räikeän keltaiset ja oranssit siimat erottuvat vedenpinnasta parhaiten, joten niitä on helppo seurata ja varovaisetkin tärpit näkyvät siimassa. Kuha ei siiman väristä välitä. Kuhalla on melkoiset hampaat ja kuhapaikoilla saattaa väijyä myös terävähampaisia haukia, joten kuitusiiman jatkeeksi kannattaa sitaista puolen metrin pätkä vahvempaa (0,40-0,50 mm) fluoro- tai monofiilisiimaa petojen pureskeltavaksi.
