Lohjanjärvi

Maakunnallisesti merkittävä Lohjanjärvi on Uudenmaan maakunnan ja Karjaanjoen vesistön suurin järvi. Järven ranta-alueet jakautuvat neljän eteläsuomalaisen kunnan alueelle. Järvi on eteläsuomalaiseksi järveksi suhteellisen syvä, sillä sen keskisyvyys on 12,7 metriä. Syvyys vaihtelee matalista lahdista Isonselän 55 metrin syvänteeseen. Lohjanjärvi muistuttaa maisemiltaan paljon Järvi-Suomea, sillä järvessä on kymmeniä lahtia ja syvyydestä huolimatta suunnilleen 250 saarta ja luotoa. Järven suurin saari, Lohjansaari, on pinta-alaltaan Suomen sisävesien 24. suurin saari. Helsingistä Lohjanjärvelle kertyy matkaa noin 60 km.

Lohjanjärvi oli aikoinaan merenlahti, joka kuroutui maan kohotessa erilleen Suomenlahdesta suunnilleen 6600 vuotta sitten. Järvi on muodostunut sen kahden reunamuodostuman, Lohjanharjun ja Karjalohjanharjun, väliin. Lohjanjärven luonto kuuluu Suomen eteläisimpään kasvivyöhykkeeseen eli niin sanottuun tammivyöhykkeeseen. Tammen luontainen kasvualue seurailee Lohjanjärven pohjoisrantaa. Rannoilla on runsaasti reheviä tervaleppien täyttämiä lehtoja, ja eteläisen sijainnin sekä kalkkipitoisen maaperän vuoksi ranta-alueilla tavataan useita kasvi- ja eläinlajeja, joita ei muualla Suomessa esiinny.

Järvellä on laaja valuma-alue ja sen ympäristössä on paljon peltoa ja asutusta, joten järvi on suhteellisen tummavetinen: sen vesi on humuspitoista ja ajoittain myös sameaa. Veden laatu on kuitenkin ollut viime vuosina hyvä ja järvessä on esiintynyt vain vähäistä leväkasvustoa. Lohjanjärven eri alueet poikkeavat rehevyydeltään toisistaan. Isoselän alueen tila voidaan esimerkiksi luokitella hyväksi tai keskireheväksi, Maikkalanselän ollessa selvästi rehevä. Kokonaisuutena vesistön tila on kuitenkin varsin hyvä.

Suosittua seutua jo tuhansia vuosia

Lohjanjärvi on ollut pääkaupunkiseudunkin asukkaiden suosima mökkeilyalue jo 1800-luvulta lähtien. Asutusta alueella on toki ollut jo paljon aikaisemmin, sillä jo kivikauden ihmiset viihtyivät seudulla. Tästä kertovat alueelta tunnistetut kivikautisten asuinpaikkojen jäänteet. Nykyään Lohjanjärven ympäristö on taajaan asutettua ja järveen kohdistuu erittäin paljon virkistyskäyttöä. Lohjanjärven rannoille ja saariin on muun muassa rakennettu yhteensä lähes 3 000 kesäasuntoa, ja alueella on useita uimarantoja. Lohjanjärvi on myös erittäin suosittu kalastuskohde.

Lohjanjärveä kansoittaa harvinaisen monipuolinen kalakanta, järvestä on havaittu yli 30 eri kalalajia. Virkistyskalastajien yleisimmät saaliskalat ovat kuha, hauki ja ahven. Järveen on istutettu myös taimenta. Järvi on valtakunnallisesti tunnettu suurista kuhistaan, suurin Lohjanjärveltä vuonna 2010 saatu 105,5 sentin mittainen kuha painoi yli 12 kiloa. Tämä yksilö tosin saatiin saaliiksi hieman poikkeuksellisella tavalla, sillä järvellä päivää viettänyt kalastusopas Peter Lahti sai kuhan ajamalla vahingossa veneellään sen yli. Kuhaa ja ahventa saa parhaiten kesällä ja haukea ympäri vuoden. Lohjanjärvellä järjestetään säännöllisesti erilaisia kalastuskilpailuja, muun muassa Suomen perinteikkäin vetouistelukilpailu Kuhanuistaja, sekä Happy Angler Challenge -kalastuskilpailu.

Lohjanjärvi on erinomainen kalapaikka ja sopii hyvin vaikka koko perheelle. Suojaisia lahtia ja poukamia löytyy kelille kuin kelille niin, että kalastusreissua ei tarvitse jättää säiden puolesta väliin. Järven omalaatuisin nähtävyys ja monen kalastajankin suosikkipaikka on kesäisin keskellä Virkkalanselkää kelluva lauttaravintola Kaljaasi.

Kalastamaan Lohjanjärvelle

• Kuhankalastus
• Ahvenenkalastus

Tietoa Lohjanjärvestä

• Järkyttävän kokoinen kuha tainnutettiin erikoisella tavalla (Ilta-Sanomat 11.8.2010)
• Visit Lohja
• Lauttaravintola Kaljaasi