fbpx

Suurhaukea parhailta paikoilta!

Hauenkalastus

Opastettu hauenkalastus

Hauki on kookkaana ja nopeana petokalana monen viehekalastajan suosikki. Hauenkalastusreissumme suuntautuvat pääasiallisesti läntisen Suomenlahden merialueelle. Saalisvarmuus merellä on hyvä ja mahdollisuus jättihaukiin on aina olemassa. Hauenkalastuskausi alkaa keväällä jäiden lähdöstä ja jatkuu syksyllä aina jäiden tuloon saakka. Huippusesongit osuvat kevääseen, alkukesään ja loppusyksyyn. Varhain keväällä ja myöhään syksyllä tarjoutuu myös erinomainen mahdollisuus ikimuistoisten suurhaukien tavoittamiseen!

Kalastamme haukea heittokalastusvälinein, vieheinä käytämme pääasiassa jerkkejä, vaappuja, shadeja ja spinnerbaiteja. Syksyllä hauet saattavat syönnöstää myös hieman syvemmässä vedessä, jolloin niiden vertikaalijigaus on tuottoisaa ja erittäin hauskaa puuhaa!

10:00Tapaaminen lähtösatamassa. Päivän ohjelman läpikäynti ja varusteiden vaihto. Lähtö merelle oppaan johdolla.
13:00Evästauko! Luonnon keskellä välipala maistuu!
17:00Paluu lähtösatamaan tai majoituspaikkaan. Saaliin käsittely, mikäli ruokakaloja on otettu matkaan.

Retken hinta: 1-4 henkilöä 715€ (sisältäen arvonlisäveron). Myös suuremmat ryhmäkoot mahdollisia, pyydä tarjous! 

Kesäkaudella on mahdollisuus myös neljän tunnin matkoihin, esimerkiksi illalla. Sisältää samat palvelut ja välineet kuin koko päivän matkalla.

Iltaretken hinta: 1-4 henkilöä 500€ (sisältäen arvonlisäveron).

Hinta sisältää

  • oppaan palvelut ja opasveneen vuokrauksen
  • kalastusvälineet ja -vieheet
  • pelastusliivit
  • vaatetuksen ja saappaat

Hintaan ei sisälly kalastonhoitomaksua. Asiakas voi suorittaa kalastonhoitomaksun itse, tai me voimme hoitaa sen lisämaksusta asiakkaan puolesta. Tarjoilemme haluttaessa retkieväät tai keittolounaan. Cateringpalvelun hinta määräytyy eväiden mukaan. Kysy lisätietoja! Lähtösatamia hauenkalastusmatkalle: Espoo, Kirkkonummi, Särkisalo, Tammisaari ja Inkoo. Parhaat hauen pyyntiajankohdat ovat 15.4. – 15.6. ja 1.9 -31.11.

  • Aikaisempaa kalastuskokemusta ei tarvita.
  • Oppaamme ovat ammattitutkinnon suorittaneita kalastusalan ammattilaisia.
  • Veneemme ovat vuokravenekatsastettuja, ja oppailla on vuokravenekuljettajan pätevyys.
  • Asiakkaamme ovat vakuutettuja kalastusmatkan ajan.

Valikoiva kalastus

Pyrimme vapauttamaan kookkaimmat hauet jatkamaan sukuaan. Ruokakalat voi halutessaan ottaa mukaan, mutta tehdään se kuitenkin malttia käyttäen!

Meille suomalaisille hauki on aina ollut hieman myyttinen kala, jota on ennen vanhaan kunnioitettu ja jopa pelätty. Esimerkiksi kansalliseepoksessamme Kalevalassa Ilmarinen vei Pohjolan emännälle Tuonen hauen pään voitonmerkkinään, Väinämöinen soitteli jättihauen leukaluusta veistellyllä kanteleella ja hauen vatsasta saatiin taivaalta isketyllä tulikipunalla valkea koko ihmiskunnalle. Hauen on myös uskottu pystyvän kulkemaan kuolleiden maailman ja elävien maailman välillä.

Nykyään hauki on kotimaisten vapaa-ajan kalastajien suursuosikki ja toiseksi tärkein saalislaji ahvenen jälkeen. Ylivoimaisesti suosituin tapa hauen pyynnissä on heittokalastus. Hauki on noussut tärkeään asemaan myös suomalaisessa kalastusmatkailussa ja vetää Suomeen innokkaita ulkomaisiakin kalastusmatkailijoita, etenkin Keski-Euroopasta. Rannikkoseutujemme parhailla haukialueilla toimiikin nykyään lukuisia kalastusoppaita, joille hauki tuo elannon, tai ainakin merkittävän osan siitä. Viime vuosina on huomattu, että myös sisävesissämme on valtavasti potentiaalia suurten haukien kalastukseen.

Hauki on myös suosittu ruokakala. Joidenkin mielestä se saattaa vähärasvaisena olla hiukan mauton, jopa puiseva, mutta tämä kertoo enemmän hauen ruoaksi valmistaneen taidoista kuin kalasta itsestään. Myönnämme, että keväällä heti kudun jälkeen hauen maku ei ehkä ole paras mahdollinen, mutta muuten se on oikein valmistettuna erittäin herkullinen ruokakala.

Pohjoinen petokala

Meikäläinen hauki, Esox lucius, on yksi haukien suvun seitsemästä lajista. Haukemme on sisä- ja rannikkovesissä elävä petokala, elinvoimainen laji, jota tavataan suurimmasta osasta pohjoista Euraasiaa ja Pohjois-Amerikkaa. Hauen levinneisyyden ydinalueita ovat Suomi, Skandinavia, Baltian maat, Venäjä, Alaska ja osa Kanadasta. Näillä alueilla hauella on elinkelpoinen kanta käytännössä kaikissa vesistöissä. Hauella on vaatimattomat odotukset vesistön ja vedenlaadun suhteen, joten se tulee toimeen monenlaisissa järvissä, vähähappisissakin, virtaavissa vesissä, jopa melko voimakkaissakin virroissa, sekä lievästi suolaisessa Itämeressä. Yleisimmillään hauet ovat keskiravinteisissa tai runsasravinteisen rajalla olevissa järvissä.

Hauen neulanteräviä hampaita täyteen sullottu kita kertoo tehokkaasta ja brutaalista pedosta. Väritys sopii hyvin vesikasvillisuuden suojissa piileskelyyn ja saaliin vaanimiseen.  Hauki käyttää saalistaessa näköaistiaan ja ruokailee siksi lähinnä valoisaan aikaan. Myös kylkiviiva-aisti on hyvin kehittynyt.

Hauki siirtyy eläinplanktonista kalaravintoon jo ensimmäisenä kesänään alle 10 sentin mittaisena, ja jo viisisenttinenkin hauki saattaa selkärangattomien lisäksi syödä pikkukaloja. Ei ole harvinaista, että vaaksanmittainen hauki iskee itseään isompaan uistimeen.

Hauki on opportunisti

Hauki ei ylenkatso mitään kalalajia, se nielee kaikki jotka sattuvat uimaan vastaan ja mahtuvat kitaan, mutta suosii kuitenkin helppoja saaliita: omalla alueellaan runsaslukuisina esiintyviä lajeja, hitaita uimareita ja heikosti parveutuvia kaloja. Järviä rehevöittäviä särkikaloja syödessään hauet toimivat myös tärkeinä vesistöjen puhdistajina. Jos saatavilla ei ole tarpeeksi muita kalalajeja, hauki voi heittäytyä kannibaaliksi ja syödä epäröimättä pienempiä lajikumppaneitaan. Kalojen lisäksi hauki saattaa pyydystää pieniä nisäkkäitä ja vesilinnunpoikasia.

Nuoret hauet kasvavat nopeasti. Ensimmäisenä kesänään ne ovat jo 15 sentin mittaisia kyltymättömiä ahmatteja. Hauet kasvavat koko ikänsä, jos ruokaa on tarjolla ja muut olosuhteet ovat sopivat. Kasvunopeus tosin yleensä hidastuu sitä enemmän, mitä pohjoisemmaksi mennään. Luonnossa hauet voivat elää jopa 30-vuotiaiksi. Naaraat elävät keskimäärin vanhemmiksi, kasvavat nopeammin ja ovat suurempia kuin koiraat. Suurimmat naaraat lähentelevät 20 kilon painoa, mutta sitäkin kookkaampia tavataan – tosin äärimmäisen harvoin. Suomen suurin luotettavasti 2000-luvulla dokumentoitu hauki pyydettiin Iin Oijärvestä verkoilla vuonna 2009. Kookkain aktiivivälineillä kalastettu hauki taas koukutettiin vetouistelemalla Särkisalosta vuonna 1998. Molemmat näistä kaloista painoivat 18,8 kiloa. Kansainvälisen urheilukalastusjärjestön IGFA:n tilastojen suurin hauki (25,00 kg) nostettiin Grefeernjärvestä Saksasta vuonna 1986.

Suurhauki mielessä?

Kaikissa vesissämme viihtyvä ja villisti vieheisiin iskevä hauki saattaa hyvänä päivänä olla helposti narrattava saalis, mutta suurimmat yksilöt eivät sitä ole koskaan. Jättihauki on salaperäinen olento, jonka pyytäminen on vaativaa ja vaikeaa, mutta kookkaan ja kiukkuisen ennätyshauen vihdoin riuhtoessa siiman päässä kaikki sen eteen uhrattu aika ja vaiva unohtuu.

Hauki on paikkauskollinen kala, joka viettää suurimman osan elämästään muutaman neliökilometrin alueella. Pidempiäkin vaelluksia se tosin saattaa tehdä, jos sopivia kutupaikkoja on lähistöllä niukasti. Vaikka hauki ei vaellakaan, se liikkuu omalla alueellaan aktiivisesti muun muassa ravinnontarpeen, veden lämpötilan, saaliskalojen liikkeiden ja vuodenaikojen vaihtelun mukaan. Kesäisin hauet esimerkiksi liikkuvat enemmän syvemmissä ja viileissä vesissä, ja talvella ne nousevat lähelle pintaa, kun pohjan happipitoisuus alkaa laskea. Taitavan kalastusoppaan ammattitaitoon kuuluu kokemuksen ja paikallistuntemuksen pohjalta päätellä hauen lymypaikka olosuhteiden mukaan.

Haukipaikkojemme saalisvarmuus on yleensä erittäin hyvä. Parhaat sesongit ovat touko-kesäkuu sekä syys-joulukuu, mutta jos jääpeite hellittää jo maaliskuun puolella, kudun alla huhtikuun alussa on usein parin viikon jakso, jolloin mahdollisuudet suurhaukien tavoittamiseen ovat huomattavasti tavanomaista paremmat.

Hauenkalastuksessa käytämme pääasiassa jerkkejä, vaappuja, isoja kalajigejä eli shadeja ja spinnerbaiteja. Perinteisen vaapun tunnistavat useimmat. Vaappu on kelluva tai uppoava, useimmiten kalaa imitoiva viehe, joka vedossa sukeltaa uimalevynsä pakottamana syvemmälle ja saa samalla sivuille hakevan vaappuvan kalan uintia matkivan liikkeen. Jerkki on kuin uintilevytön vaappu, jonka uinti ja liike luodaan vavalla nykien ja kelalla epäsäännöllisesti kelaten. Sopivasti nykimällä jerkin saa esimerkiksi haavoittunutta tai kuolevaa kalaa matkivaan syöksähtelevään liikkeeseen, jolloin se näyttää petokalan silmissä helpolta ja herkulliselta saalilta. Spinnerbaitit taas ovat saaneet nimensä potkurin tavoin pyörivistä metallisista lipoista (yhdestä tai useammasta), jotka aiheuttavat valonvälähdyksiä ja kalan kylkiaistia ärsyttävää värähtelyä.

Jigit ja jigikalastustekniikat

Hauen kalastukseen tarkoitettu shad on kookas kalaa muistuttava jigi, jigipääksi kutsutulla painolla varustettu koukku, johon pujotetaan useimmiten silikonista valmistettu kalaa matkiva pehmeä ja elävä pyrstö. Jigi heitetään useimmiten pohjaan tai sen tuntumaan, johon se painavana vajoaa hyvin nopeasti, ja hauen iskuhalut yritetään herätellä erilaisilla kelaus- ja vavankäsittelytekniikoilla.

Syksyllä hauet saattavat ruokailla myös hieman syvemmässä vedessä, jolloin niiden vertikaalijigaus on tuottoisaa ja erittäin hauskaa puuhaa! Vertikaalijigauksessa haukea jigataan käyttäen apuna moottoria – me käytämme tähän kalastusveneemme sähköllä toimivaa keulamoottoria. Heittämisen sijaan jigi lasketaan suoraan veneen viereltä alas välivedestä tai pohjan tuntumasta kaikuluotaimella havaitulle hauelle, jota härnätään pienillä jigin liikkeillä veneen liikkuessa kalan päällä. Hauen nousu vieheen perään näkyy usein kaiusta jo ennen sen tuntumista kädessä, ja kalan käyttäytymistä on kutkuttavan jännittävää seurata luotaimen näytöltä. Hauskaa ja erittäin tehokasta!

Elleivät nämä kalastustekniikat ole sinulle entuudestaan tuttuja, kalastusoppaamme opastaa sinut nopeasti alkuun. Hauen kalastus on helppoa ja hauskaa!

Haukivälineet

Kalastusoppaamme on varannut käyttöösi asianmukaiset, laadukkaat ja hauenkalastukseen erinomaisesti soveltuvat välineet, mutta voit luonnollisesti kalastaa myös omilla välineilläsi. Suosituksemme kalastusvälineiksi hauelle:

Kalastusvälineiden on hyvä olla mahdollisimman kevyet ja tunnokkaat, mutta silti voimakkaat ja jämäkät. Haukivavan tulisi olla voimakas ja toiminnaltaan 2/3-toiminen. Yleisimmin käytettyjen vapojen pituus on, hieman kalastusmenetelmän mukaan, suunnilleen seitsemästä ja puolesta jalasta kahdeksaan tai yhdeksään jalkaan (215 – 270 cm). Kahdeksan jalan venevapaa monet pitävät hyvänä kompromissina, jolla voi pituutensa puolesta kalastaa suunnilleen kaikilla vieheillä ja tekniikoilla – vavan viehepainosuositukset toki huomioiden. Pääasia on, että vapa ei ole liian hento ja notkea, jotta sillä voi heittää raskaita haukivieheitä ja vedetty vastaisku pystyy upottamaan koukun hauen luiseen leukaan. Kela valitaan siten että se tasapainottaa vavan. Hauenkalastajat käyttävät sekä kiinto- että hyrräkeloja. Hyvä ja riittävän kookas kampi on tärkeä – kampi ei saa nopeassa tilanteessa lipsua sormista! Kiintokelassa sopiva kokoluokka siimatilavuuden puolesta on 2500-4000, hyrräkelan taas (merkin mukaan) esimerkiksi luokkaa 200. Kiintokelan takasalvan tulee olla täysin takaliikkeetön, kuten useimmissa keloissa nykyään onkin.

Siimat ja perukkeet

Hauenkalastuksessa käytetään yleisesti 0,30 mm – 0,40 mm vahvuista kuitusiimaa. Heitettävien vieheiden paino kannattaa ottaa huomioon siimapaksuutta valittaessa, sillä esimerkiksi hyvin raskailla 100-160 gramman jerkeillä tai painoilla rajusti heitettäessä paksu siima on perusteltu valinta jo viehehävikin minimoimiseksi, ja toisaalta kevyiden ja ilmanvastukseltaan suurien vieheiden heittäminen paksulla siimalla syö heittopituutta kohtuuttomasti ja tekee heittämisestä tuskallista. Lisäksi on huomioitava, että mitä syvemmältä kalastetaan, sen ohuempaa siimaa on kasvavan vedenvastuksen vuoksi tapana käyttää, joten vertikaalijigauksessa käytetään usein hieman ohuempia siimoja (0,25-0,35 mm). Räikeän keltaiset ja oranssit siimat erottuvat vedenpinnasta parhaiten, joten niitä on helppo seurata. Hauen iskun tosin yleensä tuntee käsissään siimaa näkemättäkin. Hauki itse ei siiman väristä välitä. Hauella on tunnetusti terävät hampaat, joten kuitusiiman jatkeeksi tulee kiinnittää riittävän vahva peruke. Parhaita materiaaleja ovat teräs tai titaani. Myös 0,70-1,00 mm fluorihiilisiima soveltuu haukiperukkeeksi.