fbpx

Zander from the Gulf of Finland!

Zander Fishing

Guided fishing for zander

Fishing for zander has grown enormously popular both at sea and in our lakes. The probability of catch in the waters of Southern Finland is good, but the zander, especially the largest specimens, can challenge the fisherman with its unpredictable behavior.

Zander fishing trips are directed to the archipelago of the Western Gulf of Finland and to the largest lakes in Southern Finland. It is possible to fish for zander throughout the open water season, but at sea the best seasons are usually in the early summer and autumn. On the lakes, zander is a safe target throughout the summer.

We fish for zander almost exclusively by various jig fishing methods. Simple basic jig casting and vertical jigging are both effective ways to get the zander to show off its sharp impact on the lure. Zander is also delicious at the dining table, so we recommend that you take home one of the good ones!

10:00Meeting at the port of departure, reviewing the program of the day, changing clothes, gearing up for fishing, and departure with your fishing guide.
13:00Lunch break! Food just tastes better when you eat it outside!
17:00Return to the port or accommodation. Cleaning your catch, if you took fish for cooking.

Price for the trip: 715 € (1-4 person, including VAT). Larger groups are possible, reaquest an offer!

During the summer season, it is possible to arrange shorter four-hour trips, for example evening fishing. A shorter trip includes the same services and facilities as a full-day trip.

Evening trip price: 500 € (1-4 person, including VAT).

The price includes

  • fishing guide services and charter boat rental
  • fishing tackle and lures
  • life jacket
  • weatherproof clothing and boots

The price does not include the fisheries management fee, which may be payable to Metsähallitus based on the Finnish Fishing Act. Payment of the fee is mandatory if you are 18-64 years of age and will be fishing with lures or traps or crayfishing. The fisheries management fee entitles you to fish in nearly the entire country using one rod. Proceeds from the fisheries management fee are used to manage fishing waters and fish stocks as well as to monitor fishing activity and provide advice to anglers. The fisheries management fee may be paid by the customer, or we can handle the payment of the fee on the customer’s behalf. In some cases, anglers will also require the permission of the owner of a given water area.

Catering services, like lunch boxes, outdoor dining or dinners can be provided if desired. Ask for details and pricing!

Departure ports for zander fishing trips: Helsinki, Sipoo, Inkoo, Ekenäs, Särkisalo, Lohjanjärvi and Hiidenvesi. The best season for fishing for zander at sea is May 1st – June 15th and September 1st – November 31st. On lakes, the best fishing season starts from the May 1st and ends at the end of the August.

  • No previous fishing experience is required.
  • Our guides are qualified professional fishing guides.
  • Our boats have been inspected for the purpose of being used for commercial boating activities and our guides are qualified as charter boat drivers, as required by Finnish law.
  • Our clients are insured during the fishing trip.

Responsible fishing

To ensure the vitality of fish stock it’s not wise to keep all the catch. We practice catch and release fishing to reduce our impact on fish populations. You can keep some fish for cooking if you like, but let’s do it moderately and selectively!

Uudenmaan maakuntakala kuha (Sander lucioperca) on ahventen heimoon kuuluva makeiden ja murtovesien petokala ja oman heimonsa kookkain laji. Kuha muistuttaakin hieman kookasta ahventa, ainakin nopeasti katsoen. Kuhalla on suuri ja hyvin terävähampainen suu, ahvenen suuta suurempi, ja kaksi erillistä selkäevää, joista etummainen on ahvenen evien tapaan täynnä teräviä piikkejä. Kalan selkä on harmaanvihertävä ja sen kylkien väri vaihtelee sinertävästä hopeanharmaaseen tai kullalta vivahtavaan. Kylkiä koristaa kymmenkunta poikkijuovaa.

Meillä Suomessa kuhaa esiintyy pääasiassa maan etelä- ja keskiosissa. Suomen, ja itse asiassa koko maailman, pohjoisimmat kuhakannat asuttavat Kemijärveä ja Tengeliönjoen järviä Ylitorniolla. Kuha on suhteellisen lämpimien sisävesien vaatelias kala, mutta meillä se elää myös vähäsuolaisessa murtovedessä. Etelän rannikkoalueilla kuhaa esiintyy Suomenlahdessa, Saaristomerellä sekä Ahvenanmaan itäosissa, Pohjanlahdessa sitä tavataan lähinnä suurempien jokien suualueilta. Pohjanlahden rannikolta on lämpimien kesien myötä saatu hyviä kuhasaaliita suunnilleen eteläisen Pohjanmaan korkeudelle asti. Kuha viihtyy rehevämmissä ja tummavetisemmissä järvissä. Suuret, sameavetiset ja hieman rehevöityneet järvet, joissa on alkukesästä nopeasti lämpeneviä kuhan lisääntymiseen soveltuvia alueita, ovat usein osoittautuneet hyviksi kuhavesiksi.

Peto pienestä pitäen

Kuhanpoikaset aloittavat kasvunsa eläinplanktonilla muiden kalojen tapaan, mutta hyvin nopeasti ruokalistalle ilmestyvät erilaiset äyriäiset, vapaanveden selkärangattomat ja lopulta toiset kalat. Jopa tuuman mittaisten kuhien vatsoista on löydetty kalanpoikasia ja vaaksan mittaisten kuhien ruokavalio sisältää jo pääasiassa kalaa. Isompien kuhien ravinto koostuu pelkästään kalasta.

Isommat kuhat saattavat liikkua yksinkin, mutta yleensä kuha saalistaa parvissa, jopa sekaparvissa ahventen kanssa. Pienemmät parvikalat ovat kuhien herkkua. Kuhat eivät syöksähtele saaliinsa kimppuun hauen tapaan. Saalistavat kuhat metsästävät kuin susilauma, ne saattavat seurata ja ajaa saalistaan takaa kilometrikaupalla, kunnes lopulta iskevät hampaansa pakeneviin kaloihin.

Keskiverrolle haavissa käyvälle kuhalle on siinä elämänvaiheessaan ehtinyt kertyä mittaa 30-65 senttiä, ja se painaa 400 grammasta pariin kolmeen kiloon. Hyvissä olosuhteissa kuha saattaa venähtää viisikiloiseksikin, ja kymmenen kilon rajapyykin ylittäneitä kuhia saadaan vuosittain. Suomen kaikkien aikojen suurin kuha, 16,5 kiloa painanut jättiläinen, saatiin vuonna 1967 Piikkiöstä Varsinais-Suomesta. 2000-luvun suomenennätyskuha taas nostettiin nimeämättömästä eteläsuomalaisesta järvestä vuonna 2013. Tämä kuha painoi 14,1 kiloa.

Kuhaa kalastamaan

Takavuosina kuhan viehekalastusta pidettiin vetouistelijoiden lajina, etenkin siksi, että keskikesällä kuha tapaa saalistaa välivedessä, mutta jigikalastusmenetelmien ja -välineiden kehittyminen on tehnyt kuhasta myös heittokalastajien saalislajin. Nykyään kuhan heittojigaus saattaa hyvinkin olla jigikalastajien suosituin kalastusmuoto. Mekin kalastamme kuhaa pääasiassa jigikalastusmenetelmillä, joko heittämällä tai vertikaalijigaustekniikalla.

Oikeilla välineillä ja oikealla tekniikalla kuha on tavoitettavissa koko kauden. Paras kuhan pyyntiaika alkaa toukokuun alkupuolelta ja kestää myöhäiseen syksyyn. Merialueella parhaat sesongit osuvat yleensä alkukesään, toukokuun puolesta välistä kesäkuun loppuun, ja syksyyn, syyskuulta marraskuulle. Saalismäärät alkukesästä ja loppusyksystä voivat olla todella runsaita. Järvillä kuha on saalisvarma kohdelaji koko kesäkauden ajan. Kuha on myös arvostettu ruokakala, jolla on ahvenen tavoin vaalea, erittäin maukas liha.

Lue lisää kuhasta ja kuhan kalastuksesta:

Kuhan jigikalastuksessa syönnöksellä olevia kuhia tavoitellaan “jigillä”, painolla eli jigipäällä varustetulla yksihaaraisella koukulla, johon pujotetaan useimmiten silikonista valmistettu pehmeä pyrstö. Pyrstö pyrkii mukailemaan jotain kalalle maistuvaa tai muuten sen uteliaisuutta herättävää, kuten maukkaan näköistä pikkukalaa. Jigi heitetään useimmiten pohjaan tai sen tuntumaan, johon se painavana vajoaa hyvin nopeasti, ja kuhan iskuhalut yritetään herätellä erilaisilla kelaus- ja vavankäsittelytekniikoilla.

Kuhaa jigataan myös käyttäen apuna moottoria – me käytämme tähän kalastusveneemme sähköllä toimivaa keulamoottoria. Heittämisen sijaan painavalla jigipäällä varustettu jigi lasketaan suoraan veneen viereltä alas välivedestä tai pohjan tuntumasta kaikuluotaimella havaituille kuhille, joita härnätään pienillä jigin liikkeillä veneen liikkuessa kalojen päällä. Kuhan tärppi näkyy usein kaikuluotaimesta jo ennen sen tuntumista kädessä, ja kalan nousua jigiin on kutkuttavan jännittävää seurata luotaimen näytöltä. Tätä hauskaa ja erittäin tehokasta kalastustekniikkaa kutsutaan pysty- eli vertikaalijigaukseksi.

Elleivät nämä kalastustekniikat ole sinulle entuudestaan tuttuja, kalastusoppaamme opastaa sinut nopeasti alkuun. Kuhan jigikalastus on helppoa ja hauskaa!

Kalastusvälineet

Kalastusoppaamme on varannut käyttöösi asianmukaiset, laadukkaat ja kuhan jigikalastukseen erinomaisesti soveltuvat välineet, mutta voit luonnollisesti kalastaa myös omilla välineilläsi. Suosituksemme kuhan jigikalastusvälineiksi:

Kalastusvälineiden on hyvä olla mahdollisimman kevyet ja tunnokkaat, jotta kuhien varovaisimmatkin tärpit tuntuvat selvästi käteen ja vastaiskut lähtevät napakasti. Jigivavan tulisi olla mahdollisimman kevyt mutta jämäkkä. Vavat ovat useimmiten suhteellisen lyhyitä, yleisimmin käytettyjen vapojen pituus on suunnilleen kuudesta seitsemään ja puoleen jalkaan (180 – 215 cm). Kela valitaan siten että se tasapainottaa vavan, joten useimmiten mahdollisimman pieni ja kevyt kokoluokan 500 tai 1000 kiintokela toimii parhaiten. Kokeneemmat kalastajat käyttävät myös hyrräkeloja. Yhdistelmän painopisteen olisi hyvä olla muutaman sentin verran kelan etupuolella niin, että kun otat vavasta luontevasti kiinni samalla tavoin kuin heittäessäsi, yhdistelmä pysyy suunnilleen tasapainossa etusormesi päällä. Kiintokelan takasalvan olisi hyvä olla täysin takaliikkeetön, kuten useimmissa keloissa nykyään onkin. Kampi ei saa nopeassa tilanteessa lipsua sormista!

Kuhan jigikalastuksessa käytetään yleisesti 0,10 mm – 0,16 mm vahvuista kuitusiimaa. Ihan aloittelevalle suosittelemme paksumman pään siimaa (0,14 – 0,16 mm), joka vähentää tuulisella kelillä puolalle helposti syntyviä siimasotkuja. Mitä syvemmältä kalastetaan, sen ohuempaa siimaa on kasvavan vedenvastuksen vuoksi tapana käyttää. Räikeän keltaiset ja oranssit siimat erottuvat vedenpinnasta parhaiten, joten niitä on helppo seurata ja varovaisetkin tärpit näkyvät siimassa. Kuha ei siiman väristä välitä. Kuhalla on melkoiset hampaat ja kuhapaikoilla saattaa väijyä myös terävähampaisia haukia, joten kuitusiiman jatkeeksi kannattaa sitaista puolen metrin pätkä vahvempaa (0,40-0,50 mm) fluoro- tai monofiilisiimaa petojen pureskeltavaksi.